Hullu Lappalainen puhhuu hulluja, kuten hän myös räppää levyllä. Biiseissä ei kunnioiteta tabuja eikä juuri mitään muutakaan. Hän leikittelee sanojen luontaisella rytmillä. Sanoitukset ovat erittäin vahvoja ja rankkoja. Tunnetilat vaihtelevat voimakkaasti kappaleesta toiseen.

Kaksikymppiseksi kaveriksi hän on ehtinyt kokea paljon sellaistakin, jota ei haluaisi edes uskoa suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, meidän kylissä ja naapuruistoissa, tapahtuvan. Elämä on näyttänyt taiteilijalle pimeää puoltansa ja hänet on tuomittu pitkään vankeusrangasitukseen. Hän räppää asioista, joiden kuuleminen aiheuttaa hetkittäistä pahoinvointia mutta samalla avaa hänen todellisuuttaan ja kokemusmaailmaansa. Kuuntelija ymmärtää esitetyn toiveen kaltaisen kysymyksen "Voiko toellisuutta ilman olla olematta?".

1. Sairastietoisuus
2. Yöperhonen
3. Ailahtelevainen mieli
4. Ylläksen astuja
5. LSD
6. Bisnestä maailmalla
7. Ihmiset
8. Pandemia
9. Ko sie näet sen
10. Puhun hulluja
11. Feilannu
12. Loppujen lopuksi